7 novanm 2025

Yon lòt kalite jenosid ap dewoule ann Ayiti jodi a, yon jenosid san bal ni machèt, men efè li yo menm jan devastatè. Jenosid sa a se destriksyon konesans nou, tradisyon nou, kilti nou, ak idantite kolektif nou.
Epi tout bagay sa a ap pase anba je enpasib — pafwa konplis — elit politik, ekonomik ak entelektyèl peyi a.
Se pa sèlman lanmò Ayisyen an n ap asiste, men lanmò pwograme panse li, imajinasyon li, koneksyon li ak tèt li. Se sa O. Damus, nan yon kad konseptyèl lisid, rele yon epistemisid, yon asasina konesans, sou twa gwo fòm:
1. Ègzo-epistemisid
Se sa yo enpoze soti deyò, atravè dominasyon kiltirèl ak ideolojik pisans etranje yo. Li manifeste tèt li atravè enpozisyon modèl ekonomik, edikasyonèl ak kiltirèl ki konplètman dekonekte ak reyalite nou yo. Konesans "Lòt la" vin tounen nòm nan, pandan ke konesans Ayisyen an vin tounen yon bagay ki pa enpòtan, ki pa gen enpòtans. Pi mal toujou, ègzo-epistemisid sa a sipòte epi pèpetre pa yon elit lokal san rasin, ki aji kòm yon kanal pou valè etranje yo nan detriman pèp la.
Se "moun ki pa sitwayen" sa yo ki patisipe, konsyaman oswa enkonsyaman, nan ewozyon pwogresif konsyans nasyonal la.
2. Endo-epistemisid
Sa a soti anndan kò sosyal la menm. Li reflete yon rayisman kolektif pou tèt yo: tandans kèk Ayisyen genyen pou rejte pwòp kilti yo, pwòp istwa yo, lang yo, eritaj yo. Destriksyon sit istorik yo, mepri pou Vodou, abandone tradisyon oral ak atistik nou yo se manifestasyon flagran de sa. Se yon fòm kolonizasyon mantal ki pouse peyi a chèche lejitimite li nan je lòt moun, olye pou l tire l nan pwòp rasin li.
3. Oto-epistemizid
Sa a se fòm ki pi entim e ki pi trajik la. Se fòm kote moun Ayisyen an nye tèt li, devalorize tèt li, epi wè tèt li atravè prism rejè a. Refize sa a souvan fèt nan non yon modènite ki mal konprann, konfonn ak imitasyon sèvil sa ki soti lòt kote.
Konsa, nou pwodui jenerasyon ki pa konnen kote yo soti ankò, e ki, kidonk, pa konnen ki kote pou yo ale ankò.
Pou yon Konesans Ayisyen: Retounen nan Sous yo ak Modernite Kritik
Fas ak pwosesis efasman trip sa a, rezistans lan dwe entelektyèl, kiltirèl ak politik. Nou dwe rebati yon konesans ki vrèman pa nou, ki anrasinen nan memwa kolektif nou, nan lang nou yo, nan senbòl nou yo ak nan espirityalite nou. Men, retou sa a nan sous nou yo pa dwe yon retrèt nostaljik: li dwe akonpaye pa yon angajman ak modènite, jan Habermas sijere a, nan sans yon pwojè kontinyèl kote rezon kritik ak tradisyon angaje yo nan dyalòg pou etabli yon pwogrè imen reyèl.
Rekonstriksyon Ayiti pa sèlman vle di rebati wout ak enstitisyon li yo:
Li se sou reyabilite lespri li, reankre konesans li, rekonsilye Ayisyen an avèk tèt li.
San renesans entelektyèl ak kiltirèl sa a, nenpòt pwojè devlopman ap rete yon kokiy vid.
Auguste D'meza
Pwofesè
© Dwa otè 2025. Fòs Chanjman Nasyonal. Tout dwa rezève